Pojan hupparista tuli melkein mekko :P Niin vauhdillahan tuo kasvaa, että jäänee tällaiseksi tuo paita. Saumurilla hurautellessa tulee joskus oltua liiankin nopea, ja silloin saattaa jäädä kangas ihan väärästä kohdasta leikkurin alle... Noh, pojan paitaan ilmestyi sitten tällainen pika-applikointi ;)
Varastoistani ei löytynyt vihreää vetoketjua, mutta valkoinen sopii hyvin hupun pilvien väriin. Olin ajatellut ensin jättää kaavasta vetoketjun kokonaan pois, mutta poju oli toista mieltä...
Poika on jo monen monta kertaa pyytänyt, että opettaisin hänetkin ompelemaan. Hän on ihanasti aikonut tehdä minullekin mekon... Nyt yhteistyöllä syntyi vetoketjullinen lelupussi. Poika sai "painaa kaasua", leikata koko kankaan ihan itse (onneksi saumuri sitten viimeistelee) ja valita pussin koon jne. On syytäkin olla ylpeä työstään! Ja äidin tuollaisesta pojasta <3
Olin eilen yömyöhään uurastettuani tyytyväinen neitokaisen pukuun, mutta kuten kuvista näkyy, sirolle tytölle tuo vauvamalli on hurjan leveä. Toki tein kokoa 80, vaikka lapsi käyttää kokoa 74. Arvon vielä, ryhdynkö kaventamaan pukua vai annanko olla. Kauppareissulle piti jo tänään uusi puku pistää päälle, on sen kangas kuitenkin sen verran nätti :)
Ohjeen mukaan huppua ei vuoriteta, mutta minusta se viimeistelee työn niin hienosti, etten voinut kuvitellakaan olla vuorittamatta. Kuosina yllättäen pilvitrikoo. Hupullakin on kiitettävästi kokoa. Tytön mielestä suuri huppu tuntuu olevan hauska, koska sen kanssa voi leikkiä vaikka piilosta :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti